Sairastelua

Ollaan oltu kipeinä neidin kanssa. Minulla on ollut kurkkukipua ja päänsärkyä jo alkuviikosta asti, nyt uutena tulokkaana on nuha. Torstaina illalla tulimme kotiin porukoiden luota. En ehtinyt vaihtaa kotivaatteita päälle kun neiti jo oksensi sylissäni. Kaikki vaatteeni meni pyykkiin, valitettavasti päälläni oli ainoa pitkähihainen paitani, joka oli "edustuskelpoinen" (yksi paita kutistui pesussa sen 5%, ja nyt se on liian lyhyt, yhdessä paidassa on reikä... ). No, eipä tuo paita sitten lähtenyt puhtaaksi pesussa, vaalea kun on. Eipä auta siis kun mennä alkuviikosta paitaostoksille, huolimatta siitä että inhoan vaatteiden ostoa, kun mikään ei tunnu istuvan. Vaikka paino on sama kuin ennen raskautta, niin maha on vieläkin tosi pömppö.

Eilinen päivä meni neidillä vielä vähän sairastaessa, tänään on jo melkein oma itsensä ollut. Eilen illalla neiti nukahti hetkeksi isänsä syliin kun joi iltavelliä. Vähän sen jälkeen vein neidin iltapesulle. Otin vaatteet ja vaipan pois, ja lähdettiin kohti vessaa. Eipä ehditty potalle asti kun neiti jo pissasi päälleni. Ja taas meni kaikki vaatteni pyykkiin.

Aina ei voi voittaa!!

Tänään on taas ollut "niitä päiviä"! Rakas neitimme nukkui 40 minuutin päiväunet ja nukahti juuri äsken yöunille kauhean huudon kera. Nukahti siis tunti myöhemmin kuin normaalisti. Tunti kuulostaa pieneltä ajalta, mutta ei tunnu siltä melkeinpä koko päivän valvoneen vauvan kanssa oltua. Kyllä taas v´tutti! "Taas ja taas", harvemminhan näitä päiviä tulee kun ottaa näin paljon päähän tämä nukkumistouhu. Parempia aikoja odotellessa siis.. Joku keino on vaan keksittävä, että edes yhdet päiväunet tulisi nukuttua!!

Jotain positiivista tässäkin päivässä: sain kerrankin puhuttua miehen kanssa siitä juomisesta. Vaikka ei mihinkään tulokseen tultukaan (hän ei vastannut juuta eikä jaata mihinkään suuntaan ja vaihtoi puheenaihetta, mihinkäs muuhun kuin raha-asioihin. Ja mitenköhän se liittyy kyseiseen asiaan?), niin olen helpottunut että sain sanottua asiasta edes jotain.. Minulle kun tämä puhuminen vaikeista asioista ei ole koskaan ollut helppoa.

Kun nukkumatti ei tulekaan

Neitimme on kieltämättä ollut kovinkin kiltti tapaus ja antanut meidän vanhempien useimmiten nukkua yöt suht hyvin. Eilinen päivä ei mennyt sitten ollenkaan niin kuin normaalisti. Eilisen päivän hän oli oikea The Tapaus. Hän heräsi normaalisti aamuviideltä, ja söi. Vaan ei nukahtanutkaan sen jälkeen vaan pälläili hereillä melkein puoli kahdeksaan, jolloin nukahti. Eipä siinä itse enää saanut heti unta. Hän heräsi taas yhdeksältä. Iltapäivä kolmelta hän meni päiväunilleen ja heräsi kahden kolmen tunnin päästä kuten ennenkin. Seuraava nukahtaminen sattuikin sitten olemaan yöunille, mutta vasta yhden aikaan yöllä! Kahdeksan jälkeen illalla saatiin siis kuunnella valitusvirsiä. Ei siis kunnon itkua ilmavaiva-tyyliin (joita myös kyllä illalla oli hetken aikaa, ehkä noin vartin-puolituntia), vaan jatkuvaa kitinää. Kunnon huuto/kirkumis kohtiakin konsertissa oli. Neitimme kun ei siedä yhtään sitä jos häneen kosketaan "väärin" kun on juuri herännyt tai on väsynyt. "Väärin" koskettaminen voi olla tilanteesta riippuen lähestulkoon ihan mitä vaan, Peppulle hellästi taputtamista, mahalleen lattialle laittamista, päähän koskettamista jne. Tulipa siinä miehenkin kanssa muutama sana sanottua huutamalla toisillemme kun kello oli jo yli puolenyön.. No, loppujen lopuksihan tuo nukahti tissille.

Siitä puheenollen, voi olla aika vieroittaminen kun tissittely alkaa loppumaan. Miten saada sitten prinsessa nukkumaan kun ei ole tissiä saatavilla..