Päiviä

Haa, neiti on mennyt kolmena yönä perättäin nukkumaan ilman kummempia huutoja.



Ei millään meinaa uskoa, että saa tehdä kaikkea rästiin jäänyttä kivaa (mm. ommella viimein neidin huoneeseen verhot, lukea kirjoja jne.), kun ei ole enää sitä koulua "häiritsemässä". Kovin toivoisin, ettei ensi keväänä tarvitsisi olla istumassa taas siellä koepaperit edessä.

Uusi neuvolantäti oli kyllä peruskiva, mutta jotain siinä oli ettei tunnu olevan kuitenkaan niin kiva kuin kaikki edelliset. Ehkä hiukan oli ilmassa ylimielisyyttä. Mies menee neidin kanssa seuraavalla kerralla, se kun on kuulemma täällä tapana. Saa nähdä kuinka hänen leuka loksahtaa kun ei tiedä, että meillä on hieman tätä ikäeroa ;)

Rutiinien luominen hakusessa

Neidin huono nukkuminen on alkanut tuntumaan jo meissä vanhemmissakin. Taas on mennyt kaksi yötä, jolloin hän on herännyt aivan "väärään aikaan". Näiden normaalien oireiden (väsymys, ärtyisyys...) lisäksi minä olen saanut kärsiä taas pitkästä aikaa jatkuvasta päänsäryistä, ja syömisen huonontuessa myös pahasta olosta. Ruokaa ei tee niin mieli eikä tule edes syötyä, kun on univelkaa ja päiväunien vähyyden takia neiti on koko ajan siinä ja kitisee väsymystään puolet ajasta. Ei ole auttanut meillä rutiinit, tosin päiväunien puuttuminen/aikojen vaihtelevuus on syy siihen, ettei rutiineja pääse toteuttamaan. Kiinteiden ruoka-ajat ja päivittäiset kävelylenkit ovat ainoat asiat jotka tapahtuu joka päivä samoihin aikoihin.

Ensi tiistaina on neuvola. Ja taas uusi "neuvolantäti", kun viime kerralla oli sijainen. Vanhassa neuvolassakin oli liian usein sijaisia.

Omat piinaviikot on kohta ohi, ainakin tältä syksyltä. Maanantaina siis viimeiset ylppärit. Englanti meni omasta mielestä paremmin kuin luulin sen menevän. Tietenkään varma en voi olla kun alustavat tulokset tulee vasta viikon päästä..


(Alkaa ottamaan jo itseä päähän kun ei ole muuta kirjoiteltavaa kuin neidin nukkuminen. Mutta kun elämä pyörii nyt vain pelkästään tämän kyseisen asian ympärillä!)

Päiviä!

Aikaa vain kuluu eikä mitään ole oikeastaan tapahtunut. Unenvähyydestä ollaan kärsitty, ja "yliväsymys itkuista".
En ikinä raskaana ollessani olisi voinut kuvitella, että vauvan nukuttaminen voisi olla näin vaikeaa. Uni-itkua kitistään ja huudetaan välillä kauankin. Päivisin ei malttaisi millään nukkua, eikä yöunetkaan aina niin helposti tule taikka kestä kauan kerrallaan. Olen niin kateellinen niille äideille, joiden vauvat nukkuvat jopa kahdet-kolmet päiväunet ;) Hyvä kun saa meidän neidin kerran päivässä unille. Ja koska päivisin ei ole omaa aikaa, niin ylppäreihin on jäänyt lukematta. Kele!

Niin usein esiin tullutta "kakan metsästystä" on harrastettu täälläkin. Kiinteisiin siirryttyä neidin kakka oli häviksissä 6 päivää. Ihmeellinen asia, koska ennen neiti rojautteli useamman kerran päivässä, kuten tekee edelleen noiden 6 kakattoman päivän jälkeen..

Pitkästä aikaa päivitellään

Maanantai aamuna oli englannin kuuntelut ja neiti antoi sitten meidän nukkua ruhtinaalliset 3 tuntia. Tänään oli äidinkielen tekstitaito, ja neiti nukkui puolestayöstä puoli seitsemään muutaman kääntyilyn ja puhinan kera. Neiti kun ei enää tahdo pysyä paikoillaan. Ensin hän alkoi kääntymään öisin sängyssään niin, että löytyi aamulla/aamuyöstä "jalat tyynyltä". (tyynyä ei siis ole, vaan tyynyliina). Nyt on alkanut kääntyilemään jo mahalleen rutiinilla, ja naurukin on tullut osaksi päivää. Kova on tyttö kutiamaan, kun hekottelee bodya/paitaa pois otettaessa.

Kiinteiden vaikutus elämään

Nyt kun olemme antaneet neidille kiinteitä kaksi kertaa päivässä, yhteensä noin desin verran, niin yöt nukutaan taas normaalisti. Öisin nukutaan taas kuutta tuntia putkeen, ei ole enää niitä kolmen tunnin välein heräämisiä. On ollut taas niin kuin eri ihminen, sekä minä että neiti, kun yöt menee pitemmillä unilla. Iltaisin ei myöskään ole enää niin vaikeaa se hänen nukahtamisensa, ja päivätkin menee pienemmillä kitinöillä.

Minulla on huomenna englannin kuuntelu ja mies on sen ajan neidin kanssa liikenteessä. Saas nähdä miten menee, kun mitään maitoakaan ei voi lämmitellä. Hedelmäsosetta otetaan purkki mukaan, kun minulla nyt ei montaa tuntia mene. Neiti vaan ei ennen ole saanut mitään muuta kuin porkkanaa ja perunaa. Tänään maistettiin pieni määrä banaania mikä meni ihan hyvin, että kyllä sen pitäisi hyvin mennä. Minulla se kamala paikka on ;)

Jo on aikoihin eletty

Asumme mieheni kanssa nyt oikeasti yhdessä, enkä ole siis virallisesti enää yksinhuoltaja. Olen siis joutunut asioimaan taas kelassa. Kelassa kaikki meni putkeen, mutta tänään sieltä soitettiin. Väestörekisterissä kuulemma meillä on sama osoite vaan ei kuulemma asuta samassa talossa/asunnossa. Miten tuommoinen ylipäätään voi olla mahdollista?! Eli ei kun hoitamaan sitten sitä asiaa. Juuri kun ehdin huokaista helpotuksesta, että kaikki muuttoon liittyvä on hoidettu.

Kirjoitukset lähestyy lähestymistään, enkun kuuntelu on jo maanantaina.. Hyvällä tuurilla minä olen tämän vuoden puolella ylioppilas.

Neidin kanssa levottomat illat/yöt vain jatkuivat ja olemme nyt antaneet hänelle kerran päivässä vähän kiinteitä. Kiinteiden maistelu aloitettiin porkkanasta ja vieläkin naama menee väärinpuolin aina jokaisen lusikallisen jälkeen. Sosetta ei ihme vaan tule suusta kuitenkaan ulos, ei kai ole tajunnut että sitä voi myös sylkeä ulospäinkin.
Ajattelimme kokeilla seuraavaksi perunaa, jospa se maistuisi paremmin.