Minä löysin lakkiaisiini hameen. Ensimmäisestä kaupasta jossa sovitin jotain ja se on vielä kaiken lisäksi kokoa 38! Mutta mitään muuta en sitten löytänytkään ja mahani on hameen kanssa aivan järkyttävän näköinen, kuin olisi vieläkin loppumetreillä raskaana. Ei auta siis kuin armoton kuukauden laihdutus kuuri, ja uudestaan ostoksille. Stressi ja paniikki on kuin pois pyyhityt kun löysin edes sen hameen.
Toinen järkytys tuli sovituskopissa. Olenko vieläkin todella näin iso. Ei imarellut sovituskopin valot eikä kokovartalo peilit minun kroppaani. Olimme myös kaverini kanssa samassa sovituskopissa (tiedän, niin teiniä), hän taas oli niin hyvännäköinen, laihtunut sitten viime näkemisen. Kovasti olen iloinen hänen puolestaan (vaikka ei ennenkään ole ollut mitenkään lihava), mutta se sai minut vain entistä enemmän yrittämään. Jo ennen raskautta lihoin 10 kiloa, ja raskauden aikana toiset 10. Raskauskilot ovat hävinneet, mutta miten se kaikki jäljellä oleva on siirtynytkään tuohon mahan kohtaan.. Jos ei olisi lakkiaisia, niin olisin luovuttanut jo aikapäiviä sitten tämän timmiin kuntoon tulemisen (lue normaaliin kokoon)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Voih, ymmärrän niin hyvin tuon turhautumisen. Lihoin raskauden aikana 12 kiloa, ja eroon olen päässyt vasta neljästä (tyttö on 3kk) Haluaisin niin näyttää samalta kuin ennen raskautta,mutta siitä ylimääräisestä eroon pääseminen on hiton vaikeaa. Haluaisin näyttää ihan tavalliselta parikymppiseltä naiselta, en edes miltään laiheliinilta. Tsemppiä urakkaan :)
Lähetä kommentti